Ketterä Juniorit uudisti alkavan kauden kynnyksellä organisaatiotaan, kun pitkäaikainen valmennuspäällikkö Jari ”Elmo” Lifländer siirtyi vapaalle. Uutena kehityspäällikkönä aloitti Ketterän U20 joukkueen ja Ketterän edustusjoukkueen valmennuksesta tuttu Tero Sainio.

Kristian Tyyskä jatkaa junioripäällikön tehtävissä vastuualueenaan seuran nuorimmat ikäluokat aina kiekkokoulusta U10 ikäluokkaan saakka. Tero Sainion vastuulla ovat vanhemmat juniorit U11 ikäluokasta ylöspäin. Sainion ja Tyyskän lisäksi seurassa osa-aikaisena työntekijänä on heinäkuussa U14 vastuuvalmentajana sekä U13 ikäluokkavastaavana aloittanut Anton Hyvärinen.

Seuran puheenjohtaja Tarmo Ikonen antaa tunnustusta pitkän uran imatralaisen jääkiekon parissa tehneelle Jari Lifländerille.

-Elmon perintöä lähdetään vaalimaan ja sitä entisestään parantamaan. On ollut hienoa tutustua tällaiseen kaveriin, joka on tehnyt upean uran suurella sydämellä sekä intohimolla lasten ja nuorten hyväksi.

Ketterä Junioreiden toimintaa on viime vuosina määrätietoisesti kehitetty, ja kehitystyötä on tarkoitus edelleen jatkaa, nyt osittain uusin voimin.

-On upea nähdä Tero ja Kristian jatkamassa tätä työtä suurella intohimolla ja sydämellä. Työssä helpottaa, kun on pelaajatausta. Ensin on pelattu ja sitten kouluttauduttu, jatkaa puheenjohtaja Tarmo Ikonen.

-Sama laji, mutta nyt katsotaan asioita tietyllä tavalla eri puolelta. Pelaajana ei tullut aina ajateltua kaikkia asioita, mitä on taustalla ja mitä nyt on tässä työssä päässyt näkemään, toteaa Jari Lifländerin valmennuksessa Akatemia- ja Yläkoulujäillä itsekin ollut junioripäällikkö Kristian Tyyskä.

Ikäluokat pienenevät ja Ketterässä on uusien harrastajien löytämisessä käännetty katseet myös Imatran ympäristökuntiin. Puheenjohtaja Ikonen antaa tunnustusta vuoden verran seurassa työskennelleelle Tyyskälle.

Junioripäällikkö Tyyskän tärkein tehtävä on kiertää ympäristökunnissa, alakouluilla ja päiväkodeissa, kertomassa jääkiekon ilosanomaa. Rekrytointi on ympärivuotista työtä. Jääkiekko ja Ketterä näkyvät kouluilla ja lasten parissa.

-Monissa ikäluokissa on pelaajia Puumalasta, Joutsenosta, Ruokolahdelta, ja Simpeleeltä. Käydään liikuttamassa lapsia esittelemässä seuratoimintaa ja toivotaan. että mahdollisimman moni tulisi sieltä lajin pariin, edes kokeilemaan, kertoo Tyyskä.

Ketterä Juniorit sai Opetus- ja Kulttuuriministeriön tukea ja käynnisti projektin nimeltä Ketterästi harrastukseen. Projekti loppui viime kauteen, mutta työ jatkuu. Tulokset näkyvät kasvaneina harrastajamäärinä ja seurassa ollaan tyytyväisiä saavutettuihin tuloksiin.

Seurassa on nyt käynnistetty prosessi, jolla pyritään vastaamaan siihen haasteeseen, jota kasvaneet harrastajamäärät ovat tuoneet tullessaan. Uuden kehityspäällikön Tero Sainion palkkaaminen on keskeinen osa tätä prosessia.

-Yhtenä tavoitteena on panostaa laadukkaaseen valmennukseen, valmennuksen tasoa edelleen nostamalla. Valmennuksessa keskiössä on urheilija ja lapsen huomioonottaminen eri tilanteissa. Siitä lähtee kaikki, toteaa kehityspäällikkö Sainio.

Jääkiekkoliiton koulutusten lisäksi seurassa lisätään omaehtoista valmentajakoulutusta. Lisäksi panostetaan joukkueiden toiminnan kehittäminen, U8 joukkueen perustamisesta aina U18 joukkueeseen asti.

Koko seuran kehittäminen on meidän kaikkien tehtävänä. Ketterässä halutaan olla eturintamassa, ei seurailijoina. Seurassa halutaan näyttää, että Imatralla osataan. Visio on olla Etelä-Karjalan vetovoimaisin kasvattajaseura. Tämä työ oli Ketterässä pitkään yhden miehen hartioilla, mutta nyt hartioita on levennetty. Ketterä Junioreissa on jatkossa kaksi ja puoli työntekijää tekemässä työtä suurella sydämellä

-Jääkiekko on vetovoimainen laji, kokonaiskuvassa Jääkiekkoliiton tehtävä on se, että saadaan juniorijääkiekko näkyväksi. Me voimme sitten täällä paikallisesti vaikuttaa ja osoittaa niille vanhemmille, jotka miettivät mihin harrastukseen he lapsensa vie, niin ne tietävät, että Ketterässä on hyvin organisoitua toimintaa. Meiltä löytyy urheilijapolku, jonka kautta on mahdollista päästä, vaikka kuinka pitkälle. Tästä on näyttöä. Meidän pitää myös taata se, että lapselle, joka haluaa harrastaa, löytyy myös harrastajapolku, jatkaa Ikonen.

Kehityspäällikön tehtävässä aloittanut Tero Sainio on innoissaan uudesta tehtävästä Ketterä Junioreissa, nyt junioripuolella.

-Ensinnäkin tähän on ollut helppo tulla, tuttu ympäristö. Elmon kanssa on keskusteltu tässä toimistossa monta kertaa kuluneen viiden vuoden aikana. Nyt loppukevään ja alkukesän aikana tässä on hyvin päässyt sisälle hommaan. Seura on kaikin puolin hyvässä tilanteessa, kertoo Sainio.

-Tietysti tässä on paljon muutakin uutta menossa, kuin vain se, että henkilöstöä vaihtuu. Seuran oma valmentajakoulutus, käynnistetään kapteenikoulu ja jo ennestään aikaisemmilta kausilta tutut extrajää mahdollisuudet U9-U14 junnuille. Lähdetään siitä, että laitetaan oma seura niin hyvään kuntoon, kun vain on mahdollista. Siihen laitetaan paukkuja. Mitä tässä olen valmentajien ja muiden mukana olevien kanssa jutellut, niin porukka on intoa täynnä. Vaikka on paljon uutta, niin ollaan hyvällä tiellä, jatkaa Sainio.

Jääkiekon parissa lajia harrastaa tällä hetkellä Imatralla noin 350 junioria. Seuralta löytyy joukkueet jokaiseen ikäluokkaan U8 joukkueesta U18 joukkueeseen saakka. Vanhemmissa ikäluokissa U16 joukkue on pitkälti omavarainen, samoin U18, jossa on muutamia muualta tulleita. Tulijoita joukkueisiin olisi ulkopuolelta enemmänkin, mutta lähtökohtana on ollut turvata omille pelaajille pelipaikat joukkueissa.

Jääkiekosta sanotaan, että kyseessä on kallis laji. Ketterä Junioreissa kynnys tulla kokeilemaan lajia on tehty matalaksi. Lajia voi tulla kokeilemaan, se ei maksa mitään. Luistelu- ja kiekkokoulut ovat maksuttomia ja varustelainaamosta löytyy varusteita niin aloittelijoille kuin joukkueissa pelaaville junioreille. Kokeilemaan tulevat pelaajat voidaan pukea varustelainaamon varusteilla, aloittaa niillä ja hankkia omat varusteet vasta sitten, jos näyttää siltä, että jääkiekosta tulee harrastus,

-Tänä kesänä seurassa järjestettiin kaksi kiekkoleiriä. Ensin Jarkko Parikan leiri kesäkuun lopussa ja sitten Starttileiri heinä-elokuun vaihteessa. Parikan leirillä oli yli 60 lasta ja starttileirillä yli 90 lasta. Saatiin uusi kausi leirin myötä hyvin liikkeelle, kertoo Sainio.

Seuran päätoimisten työntekijöiden ja valmennuksessa mukana olevien lisäksi toiminnan järjestämisessä ja pyörittämisessä joukkueiden taustalle tarvitaan myös iso joukko vanhempia. Ilman heitä toiminta ei olisi mahdollista.

-Lapsen urheiluharrastuksesta voi tulla vanhempienkin harrastus. Moni saattaa kokea hyväksi sen, että löytyy sellainen yhteisö ja yhteisöllisyys, jossa voi toimia ja tuoda esiin niitä asioita mitkä tuntevat itselleen läheiseksi ja missä pääsee toteuttamaan itseään. Eihän tämä homma toimisi, jos vanhemmat eivät olisi mukana. He ovat suurin sponsori tälle toiminnalle.

-Vanhemmat antavat ison panoksen lapsen harrastamiseen ja liikuntaharrastuksen tukemiseen, katsovat oman lapsen tulevaisuutta niin, että lapsi saa hyvän liikunnallisen pohjan. Se saattaa kantaa läpi koko elämän. Joukkuepelissä tulee myös sosiaalinen puoli. Oppii toimimaan ryhmässä ja ottamaan muut huomioon. Tästä saattaa olla apua tulevaisuudessa työelämässä, päättää Ikonen